Yllätysvierailu Montrealista

Aluperäisen suunnitelman mukaan piti meidän mennä mökille tänä viikonloppuna. Suunnitelmiin tuli kuitenkin mukava muutos, kun Kandan Montrealiin muuttanut ystävättäreni ilmoitti saapuvansa pikavisiitille Suomeen 13-vuotiaan poikansa kanssa, joten päätin kutsua vanhaa kööriämme koolle meille lyhyellä varoitusajalla. Paikalla oli eilen viisi aikuista ja kaksi lasta hyvin, hyvin kuumassa kämpässämme.

Ehdin aamupäivällä hakea vähän koristelumateriaalia Annalasta: punaisia viinimarjoja ja viinimarjapensaan lehtiä palstalta ja pihlajanmarjoja metsästä. Palstalla oli jopa aika hyvänkokoista raparperiakin vielä, josta sain tehtyä mehua.

Pihlaja on lempi puuni, varmaankin ihanien marjojen takia. Ja tänä vuonna marjoja todella on! Viime vuonnahan Samppa kierteli pitkin Arabianrantaa yrittäen edes löytää jokusen marjan sadonkorjuukakun koristeeksi. Nyt marjoja piisaa. Aannalan kallioilta (onkohan se edes Annalaa vai Toukolaa vai mitä...)
löysin upeita pihlajanmarjoja, sekä punaisia että oransseja. Lehdetkin olivat oikein hienoja. Joskus ne voivat olla aika kuivia ja ruttaisia.

Koristelin ruokapöydän pihlajanmarjoilla ja -lehdillä ja sain vielä tehtyä jonkin sortin kukka-asetelman maljakkoon alakerran pöydälle.

Menussa oli omat haasteensa mutta ihan miellyttävät sellaiset. Tavoitteena oli tehdä laktoositonta ruokaa, joka sopii kasvissyöjälle ja samalla pitää kaksi poikalasta tyytyväisenä. Kyselin vähän toisen pojan erityismieltymyksiä ruoan suhteen ja vastauksena oli "pastaa ja suklaa maistuu aina"! Okei, näillä ohjeistuksilla sitten mentiin.

Seisovan pöydän menu koostui sitten lopulta marinoiduista kasviksista, pinaatti-tuorejuustopiirakasta ja chorizo-pastasalaatista. Löysin vielä jääkaapista prinssinnakkeja ja eineslihapullia (kyllä, gag, shock, horror: meillä saattaa löytyä jääkaapista eineslihapullia!!!) ja tikutin ne pojille cocktailpaloiksi. Ajattelin, että suklaan lisäksi nakki ja lihapulla maistuu aina. Ja niinhän se oli! Tikut tekivät ihan hienosti kauppansa. Jälkiruoaksi oli laktoositon punaviinimarja-tuorejuustokakku ja suklaamuffineita. Reseptit löytyvät blogista omina postauksina.

Kun alkuillan kuumuudesta oli selvitty oli loppuilta - ja vähän yökin - ihanan kaunis ja paljon viileämpi. Ilta sujui aika lailla perinteisissä merkeissä, eli ruokaillen, jutellen ja viiniä siemaillen. Paljon olikin kuultavaa arjesta Montrealissa. Hienoa, että ystäviä asuu mielenkiintoisen kuuloisessa paikassa mutta tietenkin surullista, että se paikka on aika kaukana tästä vinkkelistä katsottuna. Toki kaikki kilvan suunnittelimme Kanadan-reissua mutta juuri välimatkan takia tarvitsee matka aikamoista suunnittelua ja jonkin sortin rahoitustakin. Nyt saimme siis tyytä siihen, että näimme ystävää lyhyen hetken ajan mutta toki sekin on parempaa, kuin olla näkemättä lainkaan. Jäähyväiset kotiinlähdön aikaan meinasivat mennä sentimentaaliselle puolelle mutta pysyimme kuitenkin pääasiassa iloisina siitä, että olimme taas tavanneet.

Kaunis tuliaiskimppu.