Laktoositon punainen viinimarjakakku

Jatkan nyt vielä viikonlopun menun postauksia, nyt jälkiruoan osalta. Vuorossa on punainen viinimarjakakku, jonka tein laktoosittomana, kuten aiemmin postatun tuorejuustopiirakan.

Postattuani piirakan ohjeen, sain kuulla eräältä lukijalta, että tietämättömyyteni laktoosittomista tuotteista on melkoinen! Totta on, että en tiedä näistä tuotteista paljoakaan, koska tarvetta niille ei ole ollut. Kukaan ystäväpiiristämme ei ole ilmoittanut, että kaipaisi laktoosittomia tuotteita ja kuten sanottu, tiedän vain yhden henkilön, joka on testattu positiiviseksi laktoosi-intileranssille (tai taidankin tietää toisen, opskelukaverin, jota en tosin ole vähään aikaan nähnyt). Kun sitten vähän tutkin, mitä kaupan kylmäkaapista löytyy, huomasin, että olisin saanut kaikki maitotuotteet ja tuorejuuston laktoosittomana kotimaiselta valmistajalta ongelmitta. Ei olisi tarvinut Tofutti- tuotteita ostaa tai turvautua Skånesmeijerieriin. Luultavasti ammoisina aikoina, kun ystäväni laktoosi-intoleranssi todettiin, ei laktoosittomia tuotteita ollut ja hän käytti soijapohjaisia tuotteita josta  jäi ajatus, että soijaa pitää käyttää maidon sijaan. Huomasin, että soijapohjainen kuohukermakin löytyisi kaupastamme. Tosin toinen lukija kertoi omasta maitoproteiiniallergiastaan, jolloin edes laktoosittomat tuotteet eivät käy. Silloinhan kaikki soijapohjainen onkin parempaa.

Opin siis paljon, jota voin myöhemmin soveltaa. Nyt tein kakun kuitenkin seuraavan reseptin mukaan:

Laktoositon punainen viinimarjakakku

pohja:200g Digestive-keksejä
50g voita (Valio)

Murskaa keksit hienoksi muruksi. Sulata voi mikrossa ja sekoita voisula keksimuruun hyvin. Vuoraa irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohja leivinpaperilla ja painele keksimuru-voiseos vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin ja valmista marjakompotti.

punaviinimarjakompotti:
300g punaviinimarjoja
100g sokeria

Kuumenna marjat, jolloin niistä irtoaa mehua. Anna porista hetken keskilämmöllä. Lisää sokeri ja jatka keittämistä miedolla lämmöllä n 15 min. Soseuta marjat sauvasekoittimella ja jäähdytä.

täyte:1 dl sokeria
300 g Tofutti Creamy Smooth maustamaton
3 dl laktoositonta kuohukermaa (Skånemeijerier)
4 kananmunaa keltuaiset ja valkuaiset eroteltuna1 annos punaviinimarjakompottia
2 tl vaniljasokeria
7 liivatelehteä


Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa munankeltuaiset ja sokeri vaahdoksi. Lisää Tofutti ja vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi massaksi. Lisää jäähdytetty punaviinimarjakompotti ja sekoita hyvin. Kuumenna tilkka punaista viinimarjamehua kiehuvaksi, purista lionneet liivatteet liiasta vedestä ja sulata liivatelehdet kiehuvaan mehuun. Lisää liivateseos soijavalmiste-kananmunamassaan ja sekoita hyvin. Vaahdota kerma. Vaahdota munanvalkuaiset jäykähköksi vaahdoksi. Lisää vaahdot soijavalmiste-kananmunamassaan vuorotelleen, ensin kerma, sitten valkuaiset. Lisää vaahdot varovaisesti lastalla "taitellen", jotta kuohkeus säilyy. Kaada täyte irtopohjavuokaan keksipohjan päälle, kopauta vuokaa pari kertaa työalustaa vasten, jotta täyte tasoittuu. Laita vuoka taas jääkaappiin, nyt noin pariksi tunniksi.

glasyyri:3dl keitettyä punaviinimarjamehua
3 liivatelehteä


Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen n. 5 min. Kuumenna tilkka punaista viinimarjamehua kiehuvaksi. Purista liika vesi lionneista liivatelehdistä ja sulata liivatelehdet kiehuvaan mehuun. Kaada liivateseos kylmään mehuun ja sekoita  hyvin kulhossa. Laita kulho kylmään vesihauteeseen jossa on muutama jääpala. Jäähdytä glasyyria välillä sekoittaen kunnos glasyyri on koostumukseltaan siirappimaisen paksua. Annostele glasyyri lusikalla kiinteän kakkutäyteen päälle ja laita vuoka jälleen kerran jääkaappiin, jossa se saa hyytyä yön yli.

Seuraavana päivänä irrota kakku vuoasta. Kannattaa vetää terävän veitsen kärki kakun ja reunan ympäri kerran ennen reunan avaamista. Veitsen voi kastaa kuumaan veteen ja kuivata pyyhkeeseen työn helpottamiseksi. Tässä kannattaa ottaa rauhallisesti ja olla hyvin varovainen nostaessa reunaa kakun ympäriltä. Siirrä kakku tarjoiluvadille leivinpapereineen. Paperin saa pois kun laittaa lastan kakkupohjan ja parerin väliin. Kohottamalla varovaisesti kakkua saa leivinpaperin siististi vedettyä kakun alta. Koristele kakku.
Toivoin kovasti, että uudet tuotteet joita en ollut aiemmin käyttänyt, eivät vaikuttaisi kakun rakenteeseen kovinkaan paljon. Ne eivät itse asiassa vaikuttaneet millään lailla. Kakku hyytyi hienosti, samoin glasyyri. Jostain syystä kuitenkin glasyyriin tuli pieni kauneusvirhe. Näytti siltä, että tippa kosteutta oli pudonnut kakun pinnalle jostain (Mistä ihmeestä? Ratsasin kaikki jääkaapin ylimmät hyllyt, enkä löytänyt mitään, mikä olisi ollut valuvaa!). Vastaisuudessa pitää peittää kakku glasyyrin hyytymisen ajaksi.

Olisin voinut toki koristella virheen piiloon mutta huomasin sen vasta, kun olin jo aloittanut koristelun ihan eri kohdasta ja tietenkin jo pistellyt glasyyrin täyteen reikiä viinimarjanrangoilla. Kukaan ei taas tietenkään olisi huomannut kauneusvirhettä, jos en oikein sormella olisi sitä osoittanut.

Koristelin kakun pelkästään luonnontuotteilla, palstalta haetuilla punaisilla viinimarjoilla ja viinimarjapensaan lehdillä. Kaunis tuli, ihan omastakin mielestä. Taitaa olla niin, että luonnon omilla antimilla saa kauneimman lopputuloksen. Ei tullut edes houkutusta lykätä hopeisia sokerihelmiä tai valkosuklaasydämiä sekaan. Kokonaisuus olisi mennyt ihan pieleen.

Mausta ei pystynyt yhtään huomaamaan, että kyseessä ei ole maitopohjainen tuorejuustokakku. Koostumusta myöten kakki oli juuri niin kuin pitääkin.

Yhden huomion olen kyllä tehnyt hyla- tai laktoosittomasta kuohukermasta. Sitä on aivan turkasen vaikeaa saada vaahtoutumaan. Olen tehnyt tämän huomion jo joskus kun olen (vahingossa) ostanut ihan kotimaista hyla- kuohukermaa. Koska vatkaan kerman käsipelillä kuohkeuden säilyttämiseksi, olen usein ajatellut, että käsi kohta irtoaa, kun olen antanut pallovispilälle kyytiä. Nythän meillä on se kirpparilta ostettu sähkövatkain, joten päätin ensin vatkata laktoosittoman kuohukerman sillä. Ei ihan onnistunut, niin kuin olin ajatellut. Meillä ei ole mitään erityisen syvää kulhoa vatkaamiselle, ihan tavallisia vain. Ainakin nyt kerma roiskahti pitkin työpöytää ja seinäkaakeleita, kun yritin vatkata kermaa sähköisesti. Luovuin tästä suunnitelmasta pikaisesti ja siirryin käsinvatkaukseen. Hurja työ! Jossain vaiheessa olin jo varma, että kerma ei ikinä vaahtoudu. En ottanut aikaa siitä, kuinka kauan vaahdottaminen loppupeleissä kesti mutta työstä se kyllä kävi.