Sampan tonnikalakastike spagetille

En ole taas bloggaillut pitkään aikaan. Tuntuu, että aika on jotenkin vain sulanut pois. Paljon asioita on parissa viikossa tapahtunut, ihania ja ikäviäkin, eikä ole perässä meinannut pysyä. Montrealilaisten vierailusta on melkein kaksi viikkoa! Kuinka aika oikeasti voi mennä näin nopeasti? Juttelimme juuri puhelimessa ystäväni kanssa ja totesimme, että kohta on joulu! Eikä se niin kaukana olekaan. Kohta on syyskuu, sitten lokakuu, marras, joulu... Argh!

Joka tapauksessa, jos unohdan hetkeksi joulun, pääsen tämänkertaisen asian ytimeen. Kun viime viikolla olimme saaneet kylliksemme viikonlopun juhlien tähteiden syömisestä, pyysin Samppaa tekemään yhtä hänen itse kehittelemäänsä bravuriruokalajiaan eli tonnikalapastaa. Tätä ruokaa syön aina mielelläni ja toivonkin sitä aika usein. Tämä ruoka on hyvä vastaus ikuisuuskysymykseen, joka joka päivä puhelimitse kysytään, eli "Mikä on ruokapolitiikka?". Tässä on myös se hyvä puoli, että itse saan ottaa iisisti ja lepäillä, kun Samppa häärii keittiössä. Ei tämän ruokalajin valmistukseen kyllä kovin kauaa mene. Senkin puolesta tämä on oivallinen valinta, jos on kotiin tullessa kiljuva nälkä eikä voi edes kuvitella tekevänsä jotain aikaavievää ja vaikeaa mutta ei halua lykätä sitä eineslasagneakaan uuniin..

Resepti on seuraavanlainen:

Tonnikalakastike spagetille

500g spagettia

200g tonnikalapaloja öljyssä

4 valkosipulinkynttä

2,5 dl ruokakermaa

suolaa

vastarouhittua mustapippuria

Kuullota murskattua valkosipuliä öljyssä paistinpannussa. Lisää tonnikala ja riko se haarukalla. Lisää mausteet ja kerma ja anna hautua pienen hetken. Keitä spagetti ja lisää kastike siihen hyvin sekoittaen. Annostele spagetti lautasille ja rouhi päälle hieman mustapippuria ennen tarjoilua.

Tässä se oli, kaikessa yksinkertaisuudessaan. Annoksen ulkonäkö on ehkä hieman aneeminen mutta maku on mahtava! Yksinkertaisia aienksia oikeassa suhteessa, ei se muuta vaadi. Toki olisin voinut vähän stailata kuvaa vaikkapa persiljanoksalla (mutta meillä ei kyllä oikein tainnut olla mitään yrttejä käsillä...). Toinen tehokeino on keittää mustekalan musteella värjättyä mustaa spagettia. Silloin vaalea kastike on hiennon näköistä tummaa spagettia vasten. Paikallisessa S- tai K-kaupassamme ei vaan mustaa spagettia usein näe - jos koskaan. Syöminen käy kuitenkin mitä parhaiten myös näin, hieman värittömämmin. Loppupeleissä maku kuitenkin ratkaisee, vaikka toki estetiikkakin on hyvin tärkeää. Tämän annoksen juju on annoksen päälle lopuksi rouhittu mustapippuri, joka on se varsinainen piste iin päälle.

Joskus olemme lisänneet kastikkeeseen vähän katkarapuja tai pieniä sydänsimpukoita. Ihan hyvää niinkin mutta aivan parasta pelkästään tonnikalasta tehtynä.