Jauhelihavartaat
Loman alussa bloggailin kovinkin innokaasti. Taisi olla niin, että en ollut ihan vielä vieroittunut tietokoneesta. Nyt olen kyllä vieroittunut mitä parhaiten ja viime päivinä on tehty vaikka mitä ruokalajeja, joiden reseptejä toki olen halunnut jakaa, mutta en ole vain vaivautunut näppiksen äärelle.
Erittäin hyvä tilanne siis.
Nyt on kuitenkin taas sellainen hetki, että reseptien kirjaaminen tuntuu mielekkäältä, joten täältä pesee. Bloggausta tosin hieman rajoittaa nettiyhteyden takkuilu, varsinkin kuvia ladatessa. Välillä homma toimii moitteettomasti ja välillä ei kuvia meinaa saada ladattua millää. Eli nettiyhteyden ehdoilla mennään. Tänään kuvat latautuvat taas kuin unelma, joten lihavartaiden postaus tulee vasta nyt, vaikka ne valmistettiin jo viime viikolla.
Tämä seuraavakin resepti on alun perin samaisesta Ruoka Gloriasta napattu, kuin pari aiempaakin grilliherkkua. Näitä kyseisiä jauhelihavartaita olemme tehneet jo useamman vuoden ajan mökillä, joten kirjaan oman version tänne, joskin se poikkeaa hieman alkuperäisestä Ruoka Glorian reseptistä.
Jauhelihavartaat:
500 g sika-nauta jauhelihaa
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl juustokuminaa
2 tl kuivattua minttua
1 tl paprikajauhetta
1 limen mehu
1 tl suolaa
n. 2 tl mustapippuria myllystä
Liota puisia varrastikkuja vedessä n. 30 min.
Sekoita mausteet jauhelihan joukkoon. Muotoile jauhelihasta kostein käsin pieniä pötköjä varrastikkujen ympärille. grillaa kuumalla hiilloksella n. 6-8 min. Kääntele vartaitia grillaamisen aikana.
Näissä vartaissa etenkin minttu maistuu hienosti. Lisukkeena oli jogurttikastiketta, jossa oli valkosipulia, chiliä, suolaa ja pippuria ja hieman sitruunamehua. Vaikutteita Lähi-idän keittiöstä havaittavissa siis.
Yritin nyt muotoilla, nimenomaan niillä kostutetuilla käsillä, hyvin tiiviitä pötköjä jauhelihasta. Kysyin ensin Sampalta haluaisiko hän kenties hoitaa muotoilun, jota hampurilaispihvien kohdalla kovasti oli kritisoinut. Ei halunnut. Mutta parhaista yrityksistäni huolimatta alkoi grillimestarin kitinä heti, kun vartaita ryhdyttiin grillaamaan. "Nämähän pyörivät tikuissa ihan miten sattuu!". En jäänyt kuuntelemaan enempää, vaan painelin sisälle ja jätin grillimestarin yksikseen selviytymään, miten parhaiten taisi. Ja hyvinhän grillaamisesta loppupeleissä selvittiin. Totta onkin, että jauhelihapötköt pyörivät tyhjää tikkujen ympärillä, mutta varovaisesti kun niitä kääntelee saa suht tasaisen lopputuloksen. Maku ainakin oli mitä herkullisin.
 |
| Vastagrillattuja jauhelihavartaita. |
Loman alussa bloggailin kovinkin innokaasti. Taisi olla niin, että en ollut ihan vielä vieroittunut tietokoneesta. Nyt olen kyllä vieroittunut mitä parhaiten ja viime päivinä on tehty vaikka mitä ruokalajeja, joiden reseptejä toki olen halunnut jakaa, mutta en ole vain vaivautunut näppiksen äärelle.
Erittäin hyvä tilanne siis.
Nyt on kuitenkin taas sellainen hetki, että reseptien kirjaaminen tuntuu mielekkäältä, joten täältä pesee. Bloggausta tosin hieman rajoittaa nettiyhteyden takkuilu, varsinkin kuvia ladatessa. Välillä homma toimii moitteettomasti ja välillä ei kuvia meinaa saada ladattua millää. Eli nettiyhteyden ehdoilla mennään. Tänään kuvat latautuvat taas kuin unelma, joten lihavartaiden postaus tulee vasta nyt, vaikka ne valmistettiin jo viime viikolla.
Tämä seuraavakin resepti on alun perin samaisesta Ruoka Gloriasta napattu, kuin pari aiempaakin grilliherkkua. Näitä kyseisiä jauhelihavartaita olemme tehneet jo useamman vuoden ajan mökillä, joten kirjaan oman version tänne, joskin se poikkeaa hieman alkuperäisestä Ruoka Glorian reseptistä.
Jauhelihavartaat:
500 g sika-nauta jauhelihaa
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl juustokuminaa
2 tl kuivattua minttua
1 tl paprikajauhetta
1 limen mehu
1 tl suolaa
n. 2 tl mustapippuria myllystä
Liota puisia varrastikkuja vedessä n. 30 min.
Sekoita mausteet jauhelihan joukkoon. Muotoile jauhelihasta kostein käsin pieniä pötköjä varrastikkujen ympärille. grillaa kuumalla hiilloksella n. 6-8 min. Kääntele vartaitia grillaamisen aikana.
 |
| Jauhelihavartaita, halloumia, uusia perunoita oliiviöljyn ja ruccolan kera sekä fetasalaattia. |
Näissä vartaissa etenkin minttu maistuu hienosti. Lisukkeena oli jogurttikastiketta, jossa oli valkosipulia, chiliä, suolaa ja pippuria ja hieman sitruunamehua. Vaikutteita Lähi-idän keittiöstä havaittavissa siis.
Yritin nyt muotoilla, nimenomaan niillä kostutetuilla käsillä, hyvin tiiviitä pötköjä jauhelihasta. Kysyin ensin Sampalta haluaisiko hän kenties hoitaa muotoilun, jota hampurilaispihvien kohdalla kovasti oli kritisoinut. Ei halunnut. Mutta parhaista yrityksistäni huolimatta alkoi grillimestarin kitinä heti, kun vartaita ryhdyttiin grillaamaan. "Nämähän pyörivät tikuissa ihan miten sattuu!". En jäänyt kuuntelemaan enempää, vaan painelin sisälle ja jätin grillimestarin yksikseen selviytymään, miten parhaiten taisi. Ja hyvinhän grillaamisesta loppupeleissä selvittiin. Totta onkin, että jauhelihapötköt pyörivät tyhjää tikkujen ympärillä, mutta varovaisesti kun niitä kääntelee saa suht tasaisen lopputuloksen. Maku ainakin oli mitä herkullisin.
Kommentit
Lähetä kommentti