Äitienpäivä/Mother's Day

Tänä vuonna juhlimme jälleen äitienpäivää omalla aikataulullamme, eli jo lauantaina. Tällä käytännöllä on pitkät perinteet. Olemme oikeastaan niin kauan, kuin muistan juhlineet äitienpäivää jo lauantaina. Silloin voi illan ottaa rennosti hyvän ruoan ja viinin kera, tarvitsematta huolehtia seuraavasta päivästä. Sunnuntaijuhlissa on aina se huono aspekti, että seuraava päivä onkin jo arkinen maanantai ja jos meinaa nauttia yhtään viiniä, voi arki valjeta melko ankeana.

Tosin tänä vuonna oli ollut joku pieni informaatiokatkos, koska äiti oli jotenkin luullut, että haluammekin tulla sunnuntaina. Hän oli melko hämäästynyt, kun tyrkkäsimme ruokien ja koiran kanssa sisään jo lauantaina. Mutta mitään paniikkia tämä ei aiheuttanut. Äitini on aina tip top ja hän oli jopa jo kattanut pöydän ja laittanut kaiken jo valmiiksi sunnuntaita varten, joten saatoimme aloittaa juhlat ilman ongelmia (Kadehdin äitiäni. Jos joku tyrkkäisi tänne sisään väärään aikaan, makaisin kuin raato sängyssä telkkaria tuijottaen joissain kauheissa vermeissä tukka pystyssä. Olen ehkä perinyt ulkonäköni äidiltäni mutta valitettavasti en ole perinyt hänen järjestelmällisyyttään...).

This year we again celebrated Mother's Day according to our own schedule, that is to say already on Saturday. This practice has a long tradition. As long as I can remember, we've celebrated Mother's Day on Saturday. Then you can relax with good food and wine and not have to worry about the next day. Parties on Sunday have one bad aspect and that is, that the next day is Monday and if you want to enjoy any wine at all the following day may dawn a bit bleak. 

Although this year there was some sort of information failure, because my mother thought we specifically wanted to come on Sunday. She was pretty surprised when we appeared at her place with all the food and one puppy with us. But this did not cause any kind of panic. My mother is always tip top and she had even already set the table for the next day, so we could just commence with the party without any problems (I envy my mother. If someone turned up here at the wrong time, I would be vegging out on the bed watching TV in some horrible attire with my hair all over the place. I have perhaps inherited my looks from my mother but certainly not her neat and precise ways...).

Nautimme kuohuviiniä keittiössä samalla, kun äiti teki katkarapuleipiä.

We drank sparkling wine in the kitchen, while my mother made shrimp sandwiches.

Uusi Seelantilaisessa Lindauer kuohuviinissä oli ihana väri! Tämä taitaa olla se kuuluisa "samppanjanvärinen" sävy.

The Lindauer sparkling wine from New Zealand had a very pretty color. This is probably the famous "Champagne colored" hue. 

Veimme äidille valkoisia ruusuja. Olimme koko viikon miettineet, miten hienoa oli, että valkovuokkoja näytti olevan metsät täynnä. Olemme usein vieneet äidille valkovuokkoja, jos niitä vain äitienpäivänä on ollut. Ja sitten täysin ajattelematta asiaa, ostimme kaupasta kimpun valkoisia ruusuja! Kun olimme Sampan kanssa kauppakeskuksen hississä matkalla parkkihalliin, katsahdimme toisiamme ja totesimme että ostimmepa sitten ruusuja?! Olimme vain täysin unohtaneet koko valkovuokot! No, ehkä ensi vuonna taas...

We brought my mother white roses. All week we had noted with satisfaction, that the woods seemed filled with white anemones. We have often picked anemones for my mother on Mother's Day, if there have been some. And then totally without thinking, we buy a bunch of white roses from the store! Going down in the shopping mall elevator to the garage with Samppa, we suddenly glanced at each other and  noted, that it seems we bought roses?! We had just completely forgotten about the anemones! Well, maybe next year.

Veimme jälleen ruoat mukanamme. Alamme olla jo aika harjaantuneita catering alalla. Kaikki ruoka kulkee mukana kätevästi suuressa, kannellisessa  muovilaatikossa ja kakkukuvussa. Suolaisen piirakan valmistaminen äitienpäiväksi on jo muodostunut perinteeksi. Viime vuonna tein ratatouille quichen ja tänä vuonna aiemmin kehittämäni sipuli-tomaattipiirakan. 

Keittiössä puuhaillessani onnistuin rikkomaan pullon Anselmann- valkoviiniä. Avasin jääkaapin oven jolloin ovitelineessä ollut pullo singahti ulos ja hajosi keittiön lattialle tuusan nuuskaksi. Näin meille jäi yksi pullo vähemmän juomaa - mutta ehkä se oli ihan hyväkin juttu...

We again brought all the food along with us. We are already pretty experienced at this catering thing. We take all the food with us in a handy big plastic box with a lid and a cake box. Making a savory pie for Mother's Day has become a tradition. Last year I made a ratatouille quiche and this year the onion and tomato pie I came up with a while back. 

While I was busy in the kitchen, I managed to break a bottle of Anselmann white wine. I opened the fridge door and the bottle, which was in the door compartment of the fridge, flew out and broke in to smithereens on the kitchen floor. Thus we had one less bottle of wine for the evening - but perhaps that was just a good thing...

Jälkiruoaksi valmistin charlotan, uusimman aluevaltaukseni. Näin kevään kunniaksi tein mansikkacharlotan, joka onnistuikin ihan kivasti, joskin minulla on vielä paljon harjoiteltavaa ko. kaun suhteen. Kääretortun kääriminen tuottaa yhä tuskaa, eikä lopputulos ole ihan kaunein mahdollinen. Mansikka curdistä tuli ehkä hieman harmahtavaa, jopa lilahtavaa, eikä se sitten yllättäen oikein sopinut yhteen koristeena käytettyjen tuoreiden mansikoiden väriin. Täyte oli niin kosteaa, että kakkupaperi vettyi täysin, enkä millään saanut kakku liu'utettua kakkuvuoan muovialustalta kauniimmalle kakkuvadille. Näin kakku siis tarjoiltiin aggressiivisen vihreältä, muoviselta alustalta. Ei maailman kaunein esillepano!  Maku sentään oli kohdillaan.

As dessert I made a charlotte cake, my new specialty. As it is spring, I made a strawberry charlotte, which turned out quite well, although I still do have to practice ,making this cake some more. Rolling the jelly roll still needs work, and the end result still isn't very pretty. The strawberry curd turned out a bit grayish, even a bit purple and it didn't really go that well with the color of the fresh strawberries I used for decorating the cake. The filling was so moist, it completely wet the cake paper and I was unable to slide the cake from the plastic base of the cake box on to a prettier cake dish. Thus the cake was served on an ugly green plastic dish. Not the most beautiful presentation! At least the cake tasted good. 

Ilta oli kuitenkin mitä onnistunein, pienistä kömmähdyksistä huolimatta. Ja aika uuvuttava, ainakin pienille corgeille.

However, the evening was a success, despite all the small hick ups. And pretty tiring too, at least for small corgis. 

Ilta oli myös huomattavasti pidempi, kuin osasimme odottaa, joten emme ehtineet viimeiseen kasin ratikkaan. Yritimme kyllä kovasti, mutta loppupeleissä pääsimme vain yhden pysäkinvälin kakkosella Oopperalle päin. Kasit olivat jo lakanneet kulkemasta. Mutta koska ilta oli melko lämmin, pieni kävely tuntui hyvältä idealta. Kävelimme sitten Töölön rantaa pitkin Kallioon päin ja ihailimme upeaa näkymää Linnunlaululle päin. Puhelimeni kamera ei tehnyt näkymälle oikeutta, mutta todellisuudessa se oli mitä kaunein.

The evening turned out to also be longer, that we had at first thought, so we did not make the last number eight tram. We tried very hard, but in the end we only went one stop with the number two towards the Opera house. Number eight had stopped running. But as the evening was quite warm, a little walk seemed like a good idea. We then walked along Töölönranta towards Kallio and admired the spectacular view towards Linnunlaulu. My phone's camera did not do the view justice, but in reality it really was very beautiful. 

Hyppäsimme taksiin vasta Braahen kentällä! Silloin Siiri olli jo varmasti aika poikki. Corgi onkin pitkälti nukkunut koko tämän päivän. Äitienpäivät voivat olla rankkoja!

We didn't get a cab until we hopped into one at Braahen kenttä. By then I think Siiri must have already been pretty tired. The corgi has been sleeping all day today.  Mother's day can bee hard work!