Syyshäät/Autumn Wedding

Viime lauantaina vietimme kahdeksattatoista hääpäiväämme - häissä! Sampan siskonpoika meni naimisiin samana päivänä kuin me aikoinaan menimme eli 13.9. Ainoana erona oli se, että kahdeksantoista vuotta sitten 13.9. oli perjantai, kun nyt päivämäärä sattui turvallisesti lauantaille (ei niin, että perjantai 13, olisi ollut meille epäonninen - oikeastaan päinvastoin...).

Oma valmistautuminen häihin alkoi jo alakuviikosta. Olin nimittäin luvannut tehdä kakut häihin ja olin päätynyt yhdessä morsiamen kanssa samaan kakkuun, jonka tein meille viime vuonna hääpäivänämme, eli valkosuklaa-situunakakkuun. Aioin toteuttaa kakun aivan samalla tavalla nytkin, koristelua myöten ja se taas tarkoitti marenginpaiston aloittamista jo tiistaina.

Last Saturday we celebrated out 18th wedding anniversary - at a wedding! Samppa's nephew got married on the same day that we did, on the 13th of September. The only difference was, that eighteen years ago 13.9. was Friday, whereas now it was safely a Saturday (not that Friday the 13th has been unlucky for us - on the contrary actually...).

I started getting ready for the wedding already at the beginning of the week. I had promised to make the cakes for the wedding and I had decided, together with the bride, to make the same cake I made for our anniversary last year, which was a white chocolate and lemon cake. I decided to make the cake exactly as I did last year, decorations and all and that meant starting making the meringues already on Tuesday.

Marenkeja tulikin tehtyä aika määrä, lähes sata. Olen aivan hämmentynyt siitä, että kaikki lähes sata marenkia onnistuivat todella hyvin! Olin varma, että vähintään yksi satsi menisi jotenkin mönkään: marengit romahtaisivat tai paahtuisivat liikaa tai muuta. Mutta ei, kaikki marenkimedaljongin onnistuivat hienosti ja pysyivät kauniin valkoisina.

Saavuimme juhlapaikalle - sulhasen vanhempien kotiin - vain hieman ennen juhlan alkua. Ehdin kuitenkin koristella yhden neljästä kakusta ja lykkäsin sen odottamaan tarjoiluvuotoaan jääkaappiin.

And I did make quite a few meringues, almost a hundred. I am so amazed, that all of the almost one hundred meringues turned out really well! I was sure, that at least one batch would somehow go wrong: the meringues would collapse or turn too dark or something else. But no, all the meringue medallions turned out perfectly and stayed nice and white.

We arrived at the party - which was held at the home of the groom - just a bit before everything started. However I had plenty of time to decorate the first of the four cakes and put it in the fridge to wait until it was time for dessert.

Ruoka häissä oli aivan mahtavaa ja kaikki oli laitettu esille todella kauniisti. Tapasmenu oli pääasiassa kasvispitoinen, mutta lihapullia löytyi myös. Oma suosikkini oli graavilohi ja erityisesti samassa tarjoiluvadissa olevat katkaravut. En tiedä mikä niissä oli niin ihanaa. Olivatko ne vain jotenkin niin kiinteitä ja tuoreen makuisia, vai mikä lie, mutta erityisen maukkaita ne vain olivat.

The food at the wedding was amazing and everything was laid out really beautifully. The tapas menu was mostly vegetarian, but there were some meat balls on offer as well. My own favorite was the gravlax and especially the shrimp that were in the same serving dish. I don't know what was so wonderful about them. I guess they just were so form and fresh, or something. Whatever it was, they were especially delicious. 

Kakun lisäksi tarjoiltiin jälkiruokana macarons-leivoksia kahvin kera.

In addition to the cake, small macarons were served as dessert with coffee.

Kakku siis tuotiin jossain vaiheessa pöytään ja vaikka itse sanonkin, oli kokonaisuus aika onnistunut. Ainoa pieni moka oli se, että kakku laitettiin esille hieman liian aikaisin hieman liian aurinkoiseen paikkaa. Koska kyseessä on hyydykekakku, alkaa hyytymisen vaikutus hieman lämmössä heiketä ja ensimmäinen kakku oli jonkin verran pehmeää, kun sitä vihdoin alettiin leikata. Se ei nyt makua mitenkään haitannut, mutta yleensä hyydykekakun kannatta ottaa esille juuri ennen tarjoamista. Toisen kakun kanssa sentään kävi hieman paremmin.

The cake was brought to the table at some point and even if I do say so myself, it turned out pretty good. The only slight little mistake was bringing the cake out slightly too early ind putting it in a slightly too sunny spot on the table. Because we are talking about a cake that is set wit gelatin, too much warmth will make the cake collapse and it was quite soft by the time it was finally cut. This did not effect the taste at all, but in general a cake like this should be taken out just before serving it. We had better luck with the next cake though.

Juhlat olivat hyvin lämminhenkiset ja intiimit. Väkeä ei ollut ihan kauheasti, ehkä 40 henkeä. Hääparin ystäviä oli saapunut ulkomailta ja lisäksi paikalla oli muita ystäviä ja sukulaisia. Sää helli meitä kaikkia - kuten itse asiassa kahdeksantoista vuotta sitten myös - ja saimme nauttia kauniista ilmasta jä lämmöstä, jopa näin syyskuun puolivälissä.

It was a very warm and intimate party. There weren't too many people, perhaps 40 in all. The bride and grooms friend's had arrived from abroad and other friends and family were present as well. The weather was beautiful - as it actually was eighteen years ago as well - and we were able to enjoy the sun and warmth outside, even in mid September.

Vielä pari kuvaa upeasta hääparista (heidän luvalla...). Ensin vähän "virallisempi" - joskin rento ja iloinen - kuva.

Ja sitten kuva, jonka piti olla vähän virallisempi sukukuva, mutta josta tulikin erittäin rento ja epämuodollinen kuva, kun hääpari jotenkin onnistui muksahtamaan suvun jalkojen juureen naurun saattelemana!

And then a couple of pictures of the beautiful couple (with their permission...). First a more "official" picture - although even this photo is quite relaxed and happy.

And then a photo, which was supposed to be a bit more official, but which turned out very relaxed when the bride and groom somehow fell at the feet of all the relatives already posing for the picture. LAughter all around!

Juhlat sulhasen vanhempien kotona loppuivat illansuussa ja hääpari ja suurin osa vieraista jatkoi keskustaan juhlimaan häitä osakunnassa suuremmalla porukalla. Ja mitä me teimme? Uskomatonta kyllä, tulimme kotiin!!! Tähänkö on tultu, emme enää jaksa bilettää nuorison kanssa (tosin sulhasen vanhemmat jaksoivat ihan hyvin...). Keräsimme vain kimpsumme ja kampsumme ja saavuimme ystävien kyydillä Arabianrantaan. Olimme molemmat vain aivan poikki! Nyt pitää kyllä ryhdistäytyä ja alkaa juhlia kunnolla, kun siihen seuraavan kerran on tilaisuus.

Olin myös hieman yliarvioinut sen, kuinka paljon kakkua 40 ihmistä syövät. Olin tehnyt neljä kakkua, joista kaksi syötiin! 28 cm vuoasta taitaakin tulla 20 palaa, eikä 10-12, kuten morsiamelle arvioin. Kai vieraat ottavat vain sen yhden palan kakkua häissä, toisin kuin ehkä muissa juhlissa. No, parempi että kakkua oli liikaa, kuin liian vähän! Lopulta toinen yli jäänyt kakku päätyi ystävillemme sunnuntaipäivällisen jälkiruoaksi ja otimme itse toisen kakun kotiin. Ihan hyvä näinkin siis.

The party at the groom's parent's home ended towards the evening and the bride and groom and the majority of the guests went on to the center to continue the party at a student's club, where more people would be arriving. And what did we do? Incredibly enough we came home!!! Has it come to this? We no longer have the energy to party with youngsters (although the groom's parent had the energy...). We just gathered our stuff and got a ride with friends to Arabianranta. We were both totally knackered! We really need to pull ourselves together and start partying seriously again, when we next get the opportunity.

I had also overestimated how much cake 40 people eat. I had made 4 cakes and only 2 were served. A 28 cm cake tin evidently serves 20 people, not 10-12 as I had estimated when discussing the cakes with the bride. I guess people just have one piece of cake at a wedding, unlike at other parties. Well, it was better anyway to have too much cake, than too little! In the end one cake wound up at our friend's Sunday dinner as dessert and we took the other cake home. So everything turned out fine in the end.