Lammassaari
Elokuu laulaa Saatilla- biisissään Lammassaaren pitkospuista. Erästä ystävää tämä on hymyilyttänyt, koska hänelle tulee aina mieleen Sampan viikonloppureissut Lammassaareen kaverimme mökille. Nyt löysin ihmeekeseni itsenikin kyseisiltä pitkospuilta perjantai iltana leudossa, aurinkoisessa säässä. Alunperin olin ajatellut, että olisin mopoillut Senaatintorille, jossa kansallisbaletti esiintyi illalla mutta suunnitelma vaihtui jossain vaiheessa täysin ja kerrankin myös minä astelin näitä kuuluisia pitkospuita pitkin Lammassaareen.
Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun kävelen Lammassaareen hyvällä säällä. Aiemmin sää on joka kerta ollut itse asiassa aika haastava. Varsinkin viime uutena vuoteana oli jännää, kun pitkospuut tulvivat ja kahlasimme jäisiä ja märkiä pitkospuita pitkin saareen ja takaisin kieli keskellä suuta. Kukaan ei liukastunut - ihme kyllä - eikä muutakaan vahinkoa sattunut, mutta silloin kyllä mietti, oliko reissu aivan välttämätön! Nyt oli ihana, aurinkoinen ilta ja pitkospuut täynnä kävelijöitä ja lintubongareita. Jäimme hetkeksi istumaan pitkospuiden linnuntarkkailupaikkaan ihailemaan näkymiä.
Ystävällämme sekä hänen veljensä perheellä on pienet mökit saaressa. Mökkejä on saaressa aika vieri vieressä ja tunnelma voi olla hyvin tiiviskin välillä. Kuitenkin naapurit antavat toisilleen sopivasti tilaa ja ovat suvaitsevaisia toistensa viikonloppunviettotavoille. Yleensä porukkaa kokoontuu mökkien pihoille grillailemaan ja nauttimaan hyvästä ruoasta ja juomasta. Saarella on sauna, jonka voi varata klo 24 asti ja ken uskaltaa, hän voi pulahtaa laiturilta mereen.
Tuttavapariskunnallamme on aika hiljattain rakennettu mökki, joka on kooltaan hieman suurempi, kuin saaren vanhemmat mökit.
Vieraat toivotetaan ovaella tervetulleiksi tällä kyltillä.
Pariskunnan mies on tehnyt aivan superhauskoja tuikkupidikkeitä löytämästään romusta. Mielestäni nämä olivat valloittavan humoristisia ja oivaltavia.
Huumoria löytyy muualtakin saarelta.
Iltamme sujui lepposasti mökin pihalla nimenomaan grillaillen ja hyvästä ruoasta, juomasta ja keskustelusta nauttien. Oliko se sitten raikas saari-ilma vai mikä, mutta olin valtavan nälkäinen ja söin oman annokseni grillattua kanaa ja äijämättöperunoita poikkeuksellisen hyvällä ruokahalulla ja lopulta söin vielä osan Sampankin annoksesta, jota hän ei muka jostain syystä jaksanut! Vaikka alkuilta oli ollut aurinkoinen, alkoi ilma auringon laskiessa viiletä ja vedimme lämmintä vaatetta niskaan, kun suuntasimme kymmenen maissa jälleen pitkospuille ja kotia kohti. Vaikka vastedeskin saa Lammassaari olla yhä enemmän poikien juttu (jolloin itse saan sitä kuuluisaa omaa aikaa), voin kyllä mielelläni - ainakin hyvässä säässä - vierailla siellä vastedes useamminkin.
Kommentit
Lähetä kommentti