Juhannus/Midsummer

Juhannuksesta tuntuu olevan jo kauan aikaa, vaikka eihän tässä ole mennyt edes viikkoakaan. Kaikki muut ovat päivittäneet blogeja Facebookia reaaliajassa ja minä vasta nyt ehdin istua alas ja kirjata oman juhannuksemme tapahtumat blogiin! Meillä ei nyt ollut nettiyhteyttä mökillä, asia joka pitää korjata kun lähdemme Kaukalosaareen lomaa viettämään.

Vietimme perinteisen juhannuksen - joka ei kuitenkaan ollut se ihan oikea. Ihan oikea juhannus vietetään serkkuni ja hänen miehensä luona Vehmaskylässä kahdeksan hengen porukalla. Tosin nyt se perinne on jäänyt kolme kertaa väliin: toissa vuonna Sampan isä täytti 80 vuotta ja juhlimme hänen syntymäpäiviään vuokramökillä Porkkalassa, viime vuonna meillä oli city-juhannus ja nyt hölmön väärinkäsityksen vuoksi oletimme, että perinnejuhannukset V-kylässä on ikuisesti peruttu, joten suuntasimme Kaukalosaareen. Voisikohan ensi vuonna homma taas lähteä pelittämään?

Päätin kuitenkin, että teemme Kaukalosaaressa kaikki samat jutut kuin Vehmaskylässä ja suurimmaksi osaksi näin kävikin. Tosin heti alkuun poikkesimme perinteestä siten, että lähdimme juhannuksen viettoon jo torstaina.

Samppa teki ensimmäisen illan evääksi kalakukon. Rouva Tonteri on joskus tehnyt juhannukseksi patakukon, josta idea lähti. Kalakukkohan on valtavan kätevää ruokaa. Kun saapuu illalla mökille, ei hirveästi huvita värkätä mitään monimutkaista - tai yleensä mitään - joten omassa kuoressaan kätevästi kulkeva kalakukko on ihanteellinen. Kukko pöytään vain ja kukin voi siitä sitten leikata itselleen sopivia paloja. Ja tietenkin maku on aivan taivaallinen.

Ensimmäinen ilta siis vierähti kalakukkoa syöden ja naapureiden kanssa jutellen ja juoden Kossu Vichyä... Äitini väittää, että Kossu Vichy selvittää! Teoria on siis kai se, että vaikka olisi illan aikana kumonnut pari kolme pulloa punaviiniä ja puoli pulloa sherryä, kun juo lopuksi yhden Kossu Vichyn, onkin taas ihan selvä! Täytyy sanoa, että omalla kohdallani ei tämä kyllä koskaan ole käynyt toteen - ei nytkään!

Ainoa asia mikä selvittää on kunnon yöunet ja nehän saaressa saa. Ei ollut mikään hirveä kiire aloittaa juhlimista uudelleen, joskin sekin hetki iltapäivällä koitti.

Juhannusaaton ruoka on perinteisesti ollut Vehmaskylässä savustettu lohi, joten se oli myös Kaukalosaaren aattoruoka.

Savustuslaatikkomme on pohjasta puhki, asia joka oli tiedossa mutta joka ei liiemmin haitannut edellisen viikonlopun katkarapujen savustusta. Nyt yhtäkkiä huomasimme, että liekit löivät korkeina laatikon sisältä kesken savustuksen ja tajusimme että koko kalahan se siellä varmaan iloisesti palaa! Tuli oli päässyt sisään rikkinäisen pohjan kautta. Lopputulokseen tämä ei Sampan nopean toiminnan ansiosta vaikuttanut muuten, kuin että kalanpinta oli hieman "paahtuneempi" kuin yleensä. Loman ensimmäinen hankinta on uusi savustuslaatikko!

Ketunleipäsalaatti/Wood sorrel salad

Juhannuseleganssiini kuului äitini vanha kietaisuhame 70-luvulta (Lord and Taylorilta - tietenkin), todellinen retroaarre siis! Asua täydensi jo aikoja sitten kulahtanut by Malene Birgerin toppi ja niin ikään jo osittain värinsä menettäneet punaiset helmet. Mökillä kaikki vaatteet ja asusteet jotka ovat  tulleet arkikäytössä tiensä päähän, saavat ihan uuden elämän.

Ruokailun jälkeen piipahdimme vuorostamme naapureiden luona, jossa meno jatkui pitkälti edellisen illan malliin...

Vehmaskylän perinteet jatkuivat jälleen seuraavana aamupäivänä brunchilla. Tosin nyt perinteistä poikettiin sen verran, että emme avanneet kuohuviiniä brunchin kanssa. Kaksi päivää juhlimista putkeen taitaa tässä iässä olla se maksimi. Mikään ei olisi voinut juhannuspäivänä kiinnostaa vähemmän kuin skumppa, joten hylkäsimme koko idean ja päätimme keskittyä ruokailuun. Ja ruokaahan piisasi...

Tarpeeksi ruokaa kahdelle?/Enough food for two?

Mansikka-raparperi juustokakku/Strawberry and rhubarb cheesecake

Brunchiin kuului:

pekonia

prinssinnakkeja

paistettuja kanamunia

mangoa

parmankinkkua

salaattia

paahtoleipää

appelsiinimarmeladia

edellisen illan savustetun kalan jämät

kirsikkatomaatteja

mansikka-raparperi juustokakku

mansikoita

omenatuoremehua

teetä

Juustokakku on juhannuksen perinteitä. Nyt vain sitten kävi niin, että Vehmaskyläläiset jäivät ilman koko kakkua ja me saimme syödä koko tortun kahdestaan! Njäh, njäh, njäh!

Siitä on etua, ettei tinttaa koko juhannuspäivää! Nyt saattoi huoletta veneillä Kaivannon Keitaalle ostamaan jädeä ja limpparia, eikä tarvinnut pelätä kokevansa saman kohtalon, kuin niin moni ruorijuoppo-raukka, joka veneilivät suoraan Roineella partioivien poliisien syliin. Tunsimme itsemme puhtoisiksi, lähes pyhimysmäisiksi olennoiksi!

Ja sitten seurasikin lisää ruokailua! Mikään laihdutusleiri tämä mökkireissu ei kyllä ollut!

Juhannusruokailun kohokohta oli grillissä valmistetut pienet karitsan sisäfileepallerot. Näitä saa Wotkin'sin tehtaanmyymälästä Tukkutorilta ja näitäkin on Vehmaskylässä syöty. Lisukkena salaattia, keitettyä maissia ja paistettuja rosmariiniperunoita. Taivaallisen hyvää!

Tein perinteisiin kuuluvan vihdankin, joskaan en varmaan ihan osannut tehdä sitä kunnolla, varsinkaan pantaa. Mutta kyllä se kasassa pysyi ja tuoksuhan oli ihana, oli panta tehty oikein tai ei.

Sunnuntaina alkoi ruokamaratonimme olla loppusuoralla. Tein vielä pyttipannun, johon nakkasin aika lailla kaiken, mikä kaapeista löytyi: makkaraa, eineslihapullia, loput parmankinkusta ja pekonista, sipulia ja valkosipulia. Mausteina paprikajauhetta, suolaa ja pippuria. Syötiin ketsupin ja paistetun munan kera. Ihan parasta ruokaa juhannuksen päätteeksi!

Juhannus sujui siis kuitenkin perinteitä noudattaen - ainakin melkein. Unohdimme esim. ostaa iltapäivälehdet. Iltalehden visan kysymykset ovat aina kova juttu V-kylässä ja se jäi nyt meiltä väliin (tosin parin viinilasillisen jälkeen vastaukset muuttuvat vähän jänniksi, mutta se taitaa ollakin se juju...). Mutta kukapa tietää, ehkä ensi vuonna pääsemme taas oikean juhannuksenvieton ytimeen, jos vakkariporukkamme saadaan taas kasaan yhteen paikkaan. 

It feels like Midsummer was ages ago, even though it hasn't even been a week. Everyone else has updated their blogs and Facebook statuses in real time and I am only now recording the events of our Midsummer in this blog. We didn't have internet access at the cottage this time, a point that needs to be looks in to when we start summer vacation at Kaukalosaari.

We had a traditional Midsummer - which wasn't however quite the genuine thing. Genuine Midsummer is spent at my cousin's and her husband's place in Vehmaskylä as a group of eight people. We haven't been there the last three Midsummers though: two years ago Samppa's father turned 80 and we celebrated at a rented cottage in Porkkala, last year we had a city Midsummer and now due to a silly misunderstanding, we thought the traditional Midsummer at V-kylä had been cancelled forever. I wonder if next year we can get the thing working again?

I anyway decided that we would do the same things in Kaukalosaari as in Vehmaskylä and for the most part this also happened. We did diverge from tradition at the very start though, as we already started Midsummer on Thursday.

Samppa made a fish rooster (a fish pie made in to a rye dough crust) as the first evenings meal. Mrs. Tonteri has made a pot rooster once and that's where the idea came from. A fish rooster is very handy food. When you arrive at the cottage in the evening, you don't want to start cooking anything complicated - or anything at all for that matter - so a fish rooster packed neatly into its own crust is ideal. Just whack the rooster on the table and everyone can cut nice slices from it. And of course the taste is just heavenly. 

The first evening was thus spent eating fish rooster and chatting with the neighbours drinkin Kossu Vichy (vodka and soda water with lemon)... My mother claims that Kossu Vichy sobers you up! I think the theory is that even if you drink a couple of bottles of red wine and a half a bottle of sherry to boot  during the evening, if you end it with a Kossu Vichy you are instantly sober again! I must say this has never worked for me - and it didn't work now either!

The only thing that sobers you up is a good night's sleep and that is sure what you get on the island. We were in no hurry to start celebrating again, although even that moment did arrive later in the afternoon.

Our smoker had a hole in the bottom, something that we new but that had not affected the smoked shrimp we made the weekend before. Now suddenly we saw that the whole smoker was in flames and we realised the whole fish was on fire! The flames had gotteni n to the smoker from the hole in the bottom. The end result was not affected that much, thanks to Samppa's fast reaction The surface of the fish was just a bit more "tosted"than usual. Our first purchase this summer vacation is a new smoker.

My midsummer elegance included my mothers's old wrap-around skirt from the 70's (from Lord and Taylor - of course), a real retro treasure! The outfit was complemented with a long-ago faded tank top from by Malene Birger and also partly faded red beads. At the cottage all the clothes and accessories that have come to the end of their road in everyday use, get a totally new life.

After the meal we in turn  popped over to the neighbour's, where the goings-on were pretty much as the evening before...

The Vehmaskylä traditions continued the next day with brunch. We however diverged from tradition again a bit and did not open a bottle of sparkling wine with brunch. At this age two days of partying in a row is the maximum. Nothing could have interested me less than bubbly, so we abandoned the whole idea and decided to concentrate on food. And there was plenty of that to be had...

The brunch included:

bacon

cocktail sausages

fried eggs

mango

Parma ham

salad

toast

orange marmalade

the leftovers of the smoked salmon

cherry tomatoes

strawberry and rhubarb cheesecake

strawberries

apple juice

tea

The cheesecake is a MIdsummer tradition. And of course now the Vehmaskylä gang didn't get any and we got to eat the wjole cake. Bwuaha-haaa!

There is a certain advantage to not drinking all day on Midsummer Day. Now we could go boating to Kaivannon Keidas to get ice-cream and soda without the fear of experiencing the same fate as the many poor drunk boaters, who boated straight into the laps of the police patrolling in Roine lake. We felt ourselves to bee pure, almosta angelic beings!

And then there followed more eating! This weekend at the cottage was no diet camp!

The highlight of the Midsummer feasting were the small lamb tenderloin prepaired in the grill. You can get these at the Wotkin's outlet in Tukkutori and they have also been on the menu at Vehmaskylä. Accompanied with salad, corn and fried potatoes with rosemary. Heaven!

I made a traditional vihta too ( a bunch of birch leaves that you hit yourself with in the sauna to get the blood circulating and to also get an amazing smell on your skin from), although I don't know it I made it right, especially the binding. It did stay together however and the smell was amazing, correct binding or not.

On Sunday our food marathon was coming to an end. I made a fry-up and I threw in pretty much everything we had left in the fridge: sausages, meatballs, the leftovers of  the Parma ham and bacon , onion and garlic. Seasoned with paprika, salt and pepper.Served with ketchup and fried eggs. Absolutely the best food to have at the end of the Midsummer weekend!

So mostly Midsummer went according to tradition - at least almost. We forgot to buy the evening papers for example. The Iltalehti quiz has always been a big deal in Vehmaskylä (although after a few glasses of wine the answers start getting a bit weird, but I think that may well be the point...). But who knows, maybe next year we'll get back to the heart of celebrating Midsummer, if our usual crowd can be gathered together in one place once again.