Glögarit/The Glögi Party
Tämä loppuvuosi on töiden suhteen ollut ihan kauhean kiireinen, enkä ole pahemmin ehtinyt kirjoittaa blogia. Nyt korjaan sen asian ja teen sellaisen päätöksen, että kerta kaikkiaan järjestän asiani niin, että en teet töitä 24/7, vaan teen myös muita asioita joista nautin, lähinnä kirjoitan blogiani, perhdyn taas kunnolla arkenakin ruoanlaittoon ja tapaan ystäviäni mahdollisimman paljon. Sadan päivän kuntokuurikin on kokenut melkoisen notkahduksen tässä viime aikoina, mutta sekin asia laitetaan pian taas järjestykseen.
On jo kulunut viikko siitä, kun pidimme perinteiset glögijuhlamme. Juhlilla on tosiaan pitkät perinteet: tämä oli 23. kerta, kun juhlat järjestettiin. Alku oli hyvin vaatimatonta vuonna 1989. Vieraita oli kourallinen (tapasin sillon Sampan nuoremman siskonkin ensimmäistä kertaa), hieman glögiä ja jokunen pähkinä tarjolla ja loppuillan vietimme jossain kapakassa. Jonkin verran kehitystä - tai muutosta ainakin - on vuosien aikana tapahtunut: vieraita oli tänä vuonna 50 (viime vuonna meitä oli 63!), ruokaa väsätään viikkotolkulla ja loppuillan kapakkareissut ovat jääneet väliin. Yläkerran naapurimme olisivat kyllä käsittääkseni onnellisia, jos häipyisimme pois kämpiltä (vaikka pysyvästi...). Kerran he ovat tulleet ovelle valittamaan juhlista, kerran (kai) soittaneet poliisin (maija vain partio kämpän edessä, poliisi kai vakuuttui aika nopeasti, että emme ole huligaaneja) ja aina valittaneet taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, joka on joka vuosi kertonut heille että juhlat ovat täysin sallitut. Välimme yläkerran naapureihin ovat varsin viileät...
![]() |
Lautasliina-asetelma muistutti jotenkin sirkustelttaa./The napkin display somehow resembled a circus tent. |
Enne vanhaan taisi pääpaino olla enemmän juomisessa, kuin syömisessä mutta pikku hiljaa alkoi ruoka olla varsin keskeisessä osassa juhlissa. Nyt alkaa olla jo aika hyvä käsitys siitä, minkälaisia määriä ruokaa kuluu, kun vieraita on paljon. Juhlilla on joka vuosi jokin teema, vaikka en noudata sitä orjallisesti. On vain helpomi miettiä menuta, kun on edes joku punainen lanka jota seurata. Tänä vuonna oli venäläinen teema, jota muutenkin olen joskus juhlissa noudattanut. Tavoite oli rakentaa zakuska- pöytä ja ostin jopa venäläisen keittokirjan, josta ajattelin ammentavani paljon ideoita ja josta kuvittelin saavani monta hienoa reseptiä. Loppupeleissä käytin tasan yhtä reseptiä 350 sivuisesta kirjasta! Mutta kuten olen aiemmin sanonut: jos löytää yhdenkin hyvän reseptin tuhatsivuisesta opuksesta, on kirjan hankkiminen ollut sen arvoista. Ja tämä kyseinen resepti oli hyvä.
Yllä näkyy illan menu. Tein tämän menukortin äsken ja se olisi oikeastaan kannattanut tehdä ennen juhlia. Ja vaikka seurata sitä! Unohdin nimittäin kokonaan laittaa marinoidut valkosipulit pöytään! Olin kuorinut 18 valkosipulia suurella vaivalla kynsi kerrallaan ja säilönyt valkosipulit tölkkeihin jo viikkoja ennen juhlia. Ja sitten unohdan laittaa ne pöytään! Se oli varmaan esimakua sille, kuinka tiltissä aivoni alkoivat olla näin ennen joulua. Tämä ei nyt sinänsä ollut mitään, meinasin seuraavalla viikolla unohtaa mennä kummityttöni kanssa leffaan ja se olisi ollut vakavampia juttu!
Suolakurkkujen sijaan tarjoan aina maustekurkkuja hunajan ja smetanan kera. Olen itse ihan hulluna pieniin cocktail-kurkkuihin ja suolakurkun maku on minulle vain liian topakka. Maustekurkku ei ole kyllä varmaan "oikea" valinta, jos puhutaan venäläisestä keittiöstä, mutta en välitä vaan haluan tarjota sitä, josta itsekin pidän. Punajuuripiirakat ovat jo klassikko. Resepti on aikoja, aikoja sitten napattu jostain Glorian ruoka & viini- lehdestä - varmaan oikeasti joskut 90-luvulla. Ne ovat aina valtava hitti ja ainakin yksi suosion syy on se, että niissä on oikein kunnolla smetanaa ja parmesania. Päätin tehdä tänä vuona myös äyriäisvannekkeita, joita tarjosimme häissämme (kyllä, olimme aikoinaan niin kahjoja, että teimme omat ruoat häihimme) ja myöhemmin Sampan 50-vuotis juhlissa. Äyriäisvanneke ei varsinaisesti ole mitenkään venäläinen, mutta se tuntui nyt vain sopivan kokonaisuuteen. Tein valtavasti rosollia ja sitä kyllä jäi aika tavalla yli. Rosollimme valmistetaan aina ilman silliä ja niin se onkin raikas ja sopii mihin tahansa vuodenaikaan, ei vain jouluun. Rosollin kanssa tarjotaan vaaleanpunaista kermavaahtoa, jossa on tölkkipunajuurten lientä antamassa ihanan värin ja loraus etikkaa antamassa maulle sopivan tujauksen. Tarjosimme jälleen ViiVoanista ostettuja kanavartaita, tällä kertaa Satay- maustettuja ja glögaripöydän kiistaton kruunu on tietenkin Sampan graavaama lohi!
![]() |
Punajuuripiirakoita/Beetroot pies |
![]() |
Lohi valmiina graavattavaksi/The salmon ready to be raw spiced |
![]() |
Täytettyjä kananmunia/Stuffed eggs |
![]() |
Luumukakku/Plumb cake |
Tein jälleen kakun juhliin. Viime vuonna kokeilin sitä ensimmäistä kertaa ja kyllä se kakkukin vieraille maistuu. Viime vuonna tein glögikakun, tänä vuonna oli vuorossa luumukakku. Kovasti sitä kiiteltiin, mutta valitettavasti Sampan tuomio oli jälleen "Maistui ruoalta" - ei siis taaskaan jälkiruoalta. Huoh...
Viime vuonna oli keittiöavun kanssa vähän niin ja näin. Tänä vuonna sain aluksi onneksi apua Sampan siskolta ja ihanalta Emilialta, joka on jo useiden vuosien aikana auttanut meitä juhlissa. Nyt Emilian piti jo lähteä seitsemältä omiin pikkujouluihin, joten siitä eteenpäin yritin muistaa keittää glögiä ja täydentää ruokia pöytään. Kai se jotenkin sujui, mutta oli oli vähän kuin päättömällä kanalla, kun yritti katsoa että kaikki sujuu ja samalla yrittää jutella jopa jonkun vieraankin kanssa. Rukoilen, ettei Emilialla oli ensi vuonna mitään menoa samana iltana!
Mutta hyvinhän nämä juhlat aina sujuvat. Kaikki jo tuntevat toisensa ja juttu yleensä luistaa. Toivon myös, että juhliin ensi kertaa saapuvat tuntisivat olonsa mukavaksi ja että he pääsevät hyvin mukaan tähän meidän sekalaiseen ja siksi niin ihanaan porukkaan. En taas nyt voi tietää, mitä yläkerran naapurit tästä taas ajattelivat mutta ainakin lopettelimme juhlia puolenyön jälkeen ja se porukka joka jäi myöhemmäksi, istui alakerrassa, jolloin naapureiden ja meidän välillä oli kokonainen kerros.
Kaava menee yleensä niin että koko vuoden näitä juhlia miettii ja suunnittelee ja päättää aloittaa valmistelut ajoissa. Sitten päivä lähestyy, kutsut lähtevät vieraille vähän myöhässä ja lopulta - vaikka olisi marinoinut valkosipuleita ja leiponut piirakoita pakkaseen etukäteen - varsinainen juhlapäivä onkin jo edessä, tulee viime hetken paniikki, pari raivaria, ne varsinaiset juhlat ja yhtäkkiä kaikki on ohi! Näin nytkin. Aloin jo miettiä ensi vuoden teemaa ja juhlia... Mutta sitä, kuten ei uutta Absolut Vodka juhlapulloakaan, paljasteta ennen varsinaista H-hetkeä!
The end of this year has been so busy that I havent had much chanse to write this blog. Now I shall rctify that and shall also make the decision to arrange thigs so, that i don't work 24/7, but will also do other things I enjoy, mainly write this blog, make proper everyday food and see my friends as much as possible. My 100 day fitness regimen has also experienced quite a dip lately but I shall soon put that in order too.
It has already been a week since our traditional glögiparty. This truly is a tradition: the party was now held for the 23rd time. The party had a humble beginning with a handful of guests ( I met Samppa's younger sister then for the first time), a bit of glögi and perhaps some nuts to nibble on and then to the pub later in the evening. A bit of progress - or at least change - has happened during the years: this year there were 50 guests (last year we had 63!), the food is prepaired weeks in advance and we don't go to the pub anymore. Our upstairs neighbors would probably be very happy if we left the building (for good...). Once they've come to the door to complain, once they called the police (or that's what we think, the patrol car just drove past the building, the police were quickly convinced we weren't huligans) and they have always complained to the chairman of the house comittee, who has always told them the party is completely permissible. Our relations with the upstairs neighbors are quite icy...
Before I think the
main focus was pretty much on drinking than eating, but little by little food
has begun to play a central role. Now I already have a pretty
good idea what sort of amount of food need to be prepared for this amount of
people. The party has a
theme every year, even though I do not follow it to the T. It is just easier to
plan the menu, if you at least have some sort of guideline to follow. This year
we had a Russia theme which I've had sometimes previously too. The aim was to
do a zakuska- buffet and I even bought a Russian cook book to get ideas and
lots of new recipes from. In the end I wound up using one single recipe from
the 350 page book! But as I have said earlier,: if you find one good recipe out
of a book of thousands, it has been worth buying the book. And this recipe in
question was good.
I should have made
a menu card and actually stuck to it! I actually forgot to serve the marinated garlic! I had peeled the
cloves of 18 garlic bulbs, one clove at a time and had preserved them in jars
weeks before the party. And then I forget to take them out of the fridge! This
was probably a prelude to how my brain later did a total tilt before Christmas.
This was nothing. I almost forgot to go to the movies with my goddaughter the
following week and that would have been more
serious!
Instead of pickles I serve gherkins with honey
and sour cream. I myself am nuts about cocktail gherkins and pickles a just a bit
too salty for my taste. Gherkins probably aren’t "the real thing"
when talking a bout Russian cuisine but I don't care but want to serve what I
myself like. The beetroot pies are a classic recipe. The recipe has been snatched ages
ago from a Glorian ruoka & viini- magazine - probably in the 90's. The pies are always a
huge hit and one reason probably is the fact that the pies have generous
amounts of sour cream and parmesan in them. I also decided to make a sea food
rings which we made for our wedding ( yes, we were so nuts that we made our own
food for our wedding) and for Samppa's 50th birthday party. A sea food
ring isn't very Russian as such, but it seemed to fit in well. I made huge
amount of rosolli salad and some was left over. Our rosolli is always made without herring
and that's why it is fresh and can be served any time of year, not just at
Christmas. Rosolli salad is served with pink whipped cream that has
some beetroot juice in it for color and a bit of vinegar for a bit of tang. We
again served chicken skewers from
Viivoan, satay flavor this time and the absolute crown of the buffet table is
always Samppa's raw spiced salmon.
I made a cake
again for the party. I tried that for the first time last year and it went down
very well. Last year I made a glögi cake, this year a plum cake. Everyone liked
it very much but unfortunately Samppas verdict was yet again "Tastes like
food" as in not dessert. Sigh...
Last year I didn't have much help in the kitchen. This
year i luckily got some help from Samppa's sister and then darling Emilia came
to help for a few hours. She has helped us out in the kitchen at the glögi
party for several years. Now Emilja had a Christmas party to go to at seven, so
from then on I tried to heat the glögi and put more food on the table as best I
could and also talk to my guests. I felt quite flustered trying to do all this
and I do pray that Emilia does not have a Christmas party at the same time as
we have our party next year.
But the party went well anyway. Everyone already knows
each other and conversation is usually easy. I also hope that new people at the
party feel at home and settle into our mixed but so wonderful set. I cannot
know what our upstairs neighbors now thought again but we wound the party to an
end at around midnight and the remaining guests were ushered downstairs. so we
had a whole floor between us and the neighbors.
The formula is usually such that you think about and
plan the party all year and you decide to start preparations on time. Then the
day draws nearer, the invitations are sent to the quests a bit late and finally
- even though you marinate garlic and bake pies to put in the freezer in good
time - the day is before you and you panic, have few fits of rage, have the
actual party and then realize it's all over! And so it was now. I already
started thinking about next year’s theme and party... But that, like the
Absolut Vodka celebration bottle, will not be revealed until the big moment is
actually here.
Kommentit
Lähetä kommentti