Naapureiden kesken/Between Neighbors

Tässä on viime aikoina piisannut rientoja ja töitä siihen malliin, että en ole ehtinyt yli viikon takaista illallista blogata lainkaan. Mutta nyt tulikin sitten yllättäen vapaa hetki hektiseen työaikatauluun (pysyvä aukko, itse asiassa...), joten sen sijaan että paahdan hiiri sauhuten hommia, kirjoitankin työhuoneella nyt blogia - ihan ensimmäinen kerta näin!

Pääsiäisestä tuntuu olevan ikuisuus, mutta eihän se toisiaan ollut kuin vähän yli viikko sitten. Ja hitto vie se vappu on parin päivän päästä! Kuinka tässä näin kävi taas?

There have been all sorts of work and other things going on lately, that I have not had the time to post the dinner party from over a week ago. But now I suddenly found that I have a free moment in my work schedule (a permanent gap, actually...), so instead of getting down to business, I'm writing my blog at the studio - a first actually!

It seems that Easter was a hundred years ago, but it's actually only been a bit over a week. And, damn it, the first of May is in a few days. How did this happen again?

Pääsiäispäivänä eli sunnuntaina kävelimme kulman taakse naapurimme luokse illalliselle. Aika ihanaa, kun on kivoja ystäviä ihan naapurissa. Arabianranta on oikeastaan ensimmäinen asuinalue, jossa olemme ystävystyneet niin monen naapurin kanssa. Ehkä Arabianranta on vain luonnostaan yhteisöllinen paikka, vaikka itse ei ole ehkä maailman yhteisöllisin ihminen. Nyt koolla oli kahdeksanhenkinen porukka, joka koostui kolmesta lapsesta ja viidestä aikuisesta (ja yhdestä koirasta myös toki).

Himoitsen yllä olevassa kuvissa näkyviä keittiön kaakeleita!! Ystävämme keittiössä on muutenkin ihana tunnelma. Se on todellinen ruoanlaittajan keittiö!

On Easter Sunday we walked the short distance around the corner to our neighbor's home for dinner. It's quite lovely to have nice friends in the neighborhood. Arabianranta is actually the first place where we have made friends with so many neighbors. Perhaps Arabianranta is just a naturally communal sort of place, even though I myself may not be a very naturally communal person. There were eight people at the dinner this time, three children and five adults (and one dog too, of course).

I covet the kitchen tiles seen in the photos! Our friend's kitchen has a lovely feel to it. It's a true culinarist's kitchen!

Ja kaikkea ihanaa tämä kyseinen ruoanlaittaja oli tehnytkin!

And all the food this culinarist in question had prepared was just wonderful!

Pollo Tonato

Tämä täytetty brie-juusto oli aivan mainio idea! Se oli niin herkullista, että tein sitä seuraavalla viikolla kotona hieman pienemmän kokoisena (Facebook ystäväni ovat kommentoineet siitä ottamaani kuvaa kiitettävän suosiollisesti). Brie juuston sisällä on pestoa, rouhittuja saksanpähkinöitä ja basilikaa. Kannattaa todella kokeilla, koska näiden ainesten yhdistelmä on aivan mahtava!

This idea for stuffed brie was great! It was so delicious that I made a smaller version of it at home the following week ( many of my Facebook friends have commented on the picture favorably). The brie is stuffed with pesto, ground walnuts and fresh basil. I highly recommend trying this out, because the combination of these ingredients is just fabulous!

Tuliaisiksi veimme Kinder- ja Mignon-munia. Olin laittanut ne ainakin omasta mielestäni aika ihaniin venäläisiin pakkauksiin, jotka on tarkoitettu nimenomaan pääsiäismunien pakkaamista varten ja joita olen ostanut joskus vuosia sitten Itiksen eestiläisestä ruokakaupasta (todellakin vuosia sitten, koska kyseistä kauppaa ei Itiksessä ole enää ollut miesmuistiin).

We brought with us some Kinder and Mignon eggs as little Easter gifts. I had put them in what I think are quite lovely packages, especially made for Easter eggs. I have bought them years ago from the Estonian food store in Itis ( and I do men years ago, because that store has not been in Itis any more for ages).

Harvoilla muuten on varmaan nimikkoportviini. Illan emännällä oli!

Not many people have their own name on a port bottle. Our hostess did!

Herkullisen ruoan jälkeen oli aika keskittyä herkullisiin drinkkeihin, joita emäntämme on taitava valmistamaan. Jaa-a. Nämä ovat sitten aina vähän salakavalia... Vaikka yrittää noudattaa yhden snapsin sääntöä, ei se ihan toimi halutulla tavalla, koska ihania "snapseja", eli drinkkejä, on useampia (plus se varsinainen snapsikin tässä tapauksessa). Ensimmäinen drinkki, eli whisky sour, oli kyllä aivan ihana.

After a delicious dinner it was time to get down to making delicious drinks, which our hostess is very accomplished in making. Mm-m. Drinks are always a bit tricky... Even though one tries to observe the one-schnapps-rule, it doesn't really work because there is such a vast variety of wonderful "schnapps" aka. drinks (plus of course the actual schnapps, as was the case at this dinner). But the first drink, which was a Whisky Sour, was quite lovely.

Whisky souria seurasi spritzer. Mutta mikä spritzer...(Sari, auta!). Tässä vaiheessa keskustelu oli jo sen verran eloisaa, että spritzrin laadulla ei niin ollut väliä, kunhan maku oli kohdallaan. Ja se oli.

After the whisky Sour came a spritzer. But what kind of spritzer was it actually...(Sari, help!). At this point the conversation was already so lively, that it didn't really matter what the spritzer was, just a s long as it tasted good. And it did.

Illan viimeinen kuva on mitä todennäköisimmin otettu vahingossa, mutta se kuvaa jotenkin aika hyvin monien hienojen illallisten ja juhlien loppuhuipennusta! Muiden vieraiden jo poistuttua vähän sivistyneempinä aikoina, kaarsimme taas takaisin oman kulmamme taakse kellonaikaan, jota aamuyöksikin voi kutsua. Mutta sekin tapahtui kyllä ihan (aika)sivistyneesti (Tosin seuraavana päivänä etsimme kotoa kissojen ja koirien kanssa Sampan avaimia...jotka vihdoin sitten löytyivät roikkumasta minun vaaterekistä! Eli ihan jokainen yksityiskohta kotiin saapumisesta ei ollut tallentunut muistilevylle...).

The last picture of the evening was no doubt taken by mistake, but I think it is quite descriptive of the ending of many a fine dinner party! We made our way back around the corner towards home again at a time of night which could also almost be called morning, but this happened in a very (or almost) civilized manner (Although the next day we furiously searched the apartment for Samppa's keys...which were eventually found hanging from my clothes rack! So not every single small detail had been quite registered at the time we landed back home...).