Glögijuhlat/The Glögi Party
Glögarit ovat ruokavuotemme kohokohta, enkä ole yli viikkoon sanaakaan niistä ehtinyt kirjoittaa! Unelmissani joulunviettoni alkaa glögijuhlien jälkeen, jolloin voin rauhassa tehdä joululahjaostoksia, valmistaa jouluruokia ja käydä ystävien kanssa jouludrinkillä. Todellisuudessa tein kyllä nämä kaikki asiat mutta myös kauhessti töitä koko ajan. Tuntuu että tahti töiden kanssa vain kiihtyy joulua kohti ja niinpä menen vielä huomennakin, aaton aattona, tekemään täyden työpäivän!
Ehkä jonain vuonna onnistun toteuttamaan unelmani...
Glögareiden valmistelu alkaa noin kuukausi ennen juhlia, jolloin aloitan kutsukorttien tekemisen. Vaikka aina ajattelen, että selviän urakasta päivässä parissa, menee askarteluun aina kuitenkin kauemmin ja kutsut lähtevät vain kolme viikkoa ennen varsinaisia juhlia. Toisaalta, suurin osa vieraista osaa odottaa kutsua ja tietää juhlien ajankohdan suurin piirtein, joten kolme viikkoa varoitusaikaa on yleensä ollut riittävästi.
Juhlissa on joka vuosi jokin teema, jota sitten noudatetaan aika suurpiirteisesti. Katselin jo viime jouluna Jamie Oliverin jouluohjelmaa ja mietin, että englantilainen joulu voisi olla seuraavaksi vuodeksi aika hauska teema. Kun en sitten vuoden aikana mihinkään muuhunkaan lopputulokseen tullut, oli teema siis brittijoulu. Jo kutsukortin "and a Partridge in a Pear Tree" värssy viittasi tähän, joskin harva sitä kutsun saatuaan ehkä tuli ajatelleeksi. Eräs vieras sanoi kylläkin hyräilleen laulua koko päivän kutsun saatuaan!
JOKA AINOA ottamani kuva illasta epäonnistui!!!! Joku käsittämätön asetus oli kai taas vain mennyt päälle jälleen kerran, kuten kolmisen vuotta sitten ystävän tyttären synttäreillä, jolloin kaikki kuvat olivat epätarkkoja ja jokainen pienikin liike aiheutti kuviin kauheaa viuhuntaa. Kaikki jo varmaan tietävät, että VIHAAN tätä kameraa!!!! Olen yrittänyt selättää sitä nyt kolme vuotta ja välillä luulen onnistuneeni, kunnes tällaista sitten taas tapahtuu! Onneksi ystävättäreni otti runsaasti hyviä kuvia, joita osaa voin käyttää myös blogissa.
Joka tapuksessa, englantiaisteemainen menu oli seuraava:
englantilaisia hedelmäpiiraita Mince pies
marinoituja ruusukaaleja
paistettuja perunoita
pekoniin käärittyjä chipolata-makkaroita Pigs in Blankets
brandy voita
herne-pinaatti-fetasalaattia
chilimausteisia kanavartaita ja makeaa chilikastiketta
graavilohta, voita ja tummaa leipää
Päärynä-mustikkaglögikakku
pipareita ja sinihomejuustoa
pähkinöitä
suklaata
No, graavilohi ja kanavartaat eivät varsinaisesti olleet kovin englantilaista mutta graavilohta pitää olla aina ja kanavartaiden voi ajatella korvaavan vaikka kalkkunan...
En ollut elämässäni maistanut, saatikka valmistanut, mince pie- piirakoita, joten se oli aika mielenkiintoinen proseduuri. Helpotukseni oli valtava, kun eräs brittivieraamme lausui niiden olevan "spot on"! Ruusukaalit ovat olennainen osa englantilaista joulupöytää ja niitäkin halusin nyt tarjota. Kaikki vain eivät oikein niistä pidä, joten mietin miten saisin makuun hieman potkua. Päädyin aika ihanaan marinoitujen ruusukaalien reseptiin ja ne olivatkin taivaallisen hyviä!! Aion itse valmistaa niitä meille uudestaan joulun pyhiksi, niin herkullisia ne olivat. Jollekin maku toi mieleen japanin (soijaa, hunajaa, chiliä ja seesamsiemeniä marinadissa) ja eräskin britti, joka aina vihasi lapsena joulupöydän ruusukaaleja, söin näitä marinoituja palleroita innoissaan...Hän tosin luuli ensin, että ne olivat suuria oliiveja (Ryland: mene silmälääkäriin!).
Paistetut perunat jouduin tarjoilemaan kylminä. En myöskään ole koskaan oikein tajunnut, kuinka paistettuja perunoita valmistetaan uunissa niin, että ne eivät olisi puoliksi raakoja ja puoliksi karrelle palaneita! Oli miten oli, paistetut perunat kuuluvat myös englantilaiseen joulupöytään ja niitä tarjoillaan brandy voin kera. Brandy voi ei ollut mikään megahitti. Voi, sokeri ja aimo loraus brandya sekoitetaan kuohkeaksi ja tarjoillaan lisukkeena. Ei se nyt mitään pahaakaan ollut, mutta sitä tuskin myöskään tehdään enää tässä taloudessa.
Yksi suosituin ruokalaji oli Pigs in Blankets, eli uunissa valmistettuja chipolata- makkaroita pekonikääreessä. Hain chipolata-makkarat Tukkutorin France & Fromage maahantuotiliikkeestä (http://www.france-fromages.fi/). Voi olla, että niitä olisi muualtakin saanut - hallista tai Herkusta - mutta nopea nettitsekkaus johti minut Tukkutorille, joten sinne sitten suuntasin. Meinasi kyllä tulla vesiperä, kun hain makkaroita. Osoite Sörnäistenkatu 5 ei varsinaisesti sano mitään. Talo on suuri, täynnä lastauslaitureita ja pieniä maahantuonteja, vailla mitään rappumerkitöjä tai paljon muitakaan merkintöjä. Meinasin jo luovuttaa mutta sitkeä etsintä tuotti tulosta: sain 5 kg laatikon pakastettuja chipolata-makkaroita joita tuli herkullisia pikkupossuja peitteissään (Maahantuonnin ranskalaiset kundit olisivat tosin voineet saada slaagin, jos olisivat tieneet, että valmistan heidän makkaroistaan englantilaista ruokaa!).
Thaimaalaiset kanavartaat ovat aina herkullisia ja Sampan graavaama lohi takuuvarmasti ihanaa. Graavilohen reseptiä on taas kovasti kyselty ja se löytyy blogista tästä linkistä.
Koristelutkin olivat englantilaisvaikutteisia: paperiketjuja, skottiruudullisia rusetteja ja kuusenkoristeita ja piparminttutikkuja. Tajusivatkohan kaikki, että tavoittelin enemmänkin kitschimäistä tunnelmaa...?
Ja toki noudatin myös asun suhteen illan teemaa: palkitsin itseni ja tilasin Net-a-Porterista Vivienne Westwood Anglomanian punaisen mekon!
Illan eräs ehdoton kohokohta oli käsittämättömän upea hedelmävati, jonka yläkerran naapurimme toi lahjaksi. Hän oli tehnyt sen itse, mikä aiheutti tietenkin valtavaa hämminkiä ja ihastusta. Kyllä, naapurimme on alan ammattilainen ja hoiti mm. ystäväni syntymäpävien tarjoilut, mutta silti...Tämä taideteos oli vain aivan käsittämättömän upea! Aika moni vieras ehti jo toivoa naapuriltamme opetusta hedelmätaiteen tekemisestä ja ehkä pääsisimme uuden vuoden puolella toteuttamaan tämän idean?
![]() |
Kuva Ingrid Palmu |
Useamman vuoden aikana on jo muodsotunut perinteeksi tehdä juustokakku myös glögijuhliin. Pari vuotta sitten oli glögikakku ja viime vuonna luumukakku. Vaikka päärynä ei kai ole kovin jouluinen hedelmä, päätin kutsun värssyn mukaisesti käyttää päärynää kakussa. Jouluista makua toi tuore inkivääri, kardemumma ja mustikkaglögi, josta glasyyri tehtiin. Koristelut tehtiin kumkvateista ja keltaisista sokerihelmistä.
Ja kun ei ole oikein kuvia ruoista, on ainakin kuvia ruokailijoista - harvinaisempaa tässä blogissa oikeastaan.
![]() |
Kuva Ingrid Palmu |
Yllä Susanna ja minä kakun kimpussa, jota kukaan ei ole vielä uskaltanut leikata. Ensimmäinen pala on aina vaikein, ja tämä kakku oli todella moussemainen! Taustalla ihana tarjoiluapulaisemme Aurora.
![]() |
Kuva Ingrid Palmu |
![]() |
Kuva Ingrid Palmu |
Glögariperinteisiin kuuluu myös vastaanottaa uusin Absoult Vodka- juhlapullo, tällä kertaa sininen Suomi-edition. Tänä vuonna pulloja tuli jopa kaksi!
![]() |
Kuva Ingrid Palmu |
Nyt kun tätä tarinaa kirjoitan, tajuan kuinka monta perinnettä glögijuhlat sisältävät. Perinteethän ovat hienoja ja ne selkeyttävät asioita huomattavasti. Ei tule (paljoa) ikäviä yllätyksiä. Ei siis tullut yllätyksenä, että miespuoliset vieraat laulavat illan loppupolella emännälle "Niin minä neitonen sinulle laulan...". Ilmeestäni ehkä näkee, miltä sekalainen kuoro kuulostaa, joskin yhteislaulu tuntuu soivan vuosi vuodelta soinnukkaammin, tänä vuonna kerrassaan hienosti!
Viime vuonna glögijuhlissa lahjaksi saatu amaryllis päätti vuoden hiljaiselon jälkeen puhjeta upeaan kukkaan!
Saamme aina vierailtamme ihania lahjoa. Erityisen kaunis oli orkideanoksa lasimaljakossa.
Juhlat tosiaan suurilta osin loppuivat puoliltaöin, kuten olimme rappuun laitetussa lapussa naapureille luvanneet. Mutta kaikki hyvät juhlat jatkuvat jollain kokoonpanolla aamun pikkutunneille asti, ja niin nytkin kävi. Päätimmekin jo, että uusi perinne on aamuyön drinkkisessio! Tällä kertaa herkkudrinkkejä syntyi Absolut Peachistä, tuorepuristetusta sitruunamehusta, sokerista ja munanvalkuaisesta. Sinne meni se toinen Absoult- juhlapullo!
Viimeiset vieraat pääsivät aamun ensimmäisillä raitiovaunuilla kotiin päin! Ei paha suoritus. Armotonta löhöämistä koko sunnuntain ja olin valmis taas uuteen ja aika haastavaan viikkoon. Jotenkin kummasti kaipaan tulevaa joululomaa!
Maybe some year I'll get to realize my dream...
The preparations for the glögi party start about a month before the party with making the invitations. I always think it will take me a few days to make the invitations, but in fact it always takes longer and the invitations go out only three weeks before the party. On the other hand, most of the quests know to expect the invitation and know approximately when it will be, so three weeks notice is usually quite enough.
EVERY SINGLE picture I took was unsuccessful!!!! Some unfathomable setting had gone on once again, like about three years ago at my friend's little girl's birthday party, when all the pictures were blurred. Everyone probably knows that i HATE this camera!!!! I've been trying to get the better of it for three years now and sometimes I think I have, and then something like this happens! Luckily my friend took lots of good pictures, that I can also use in this blog.
The party usually has a theme every year, which is followed more or less freely. Already last Christmas I was watching Jamie Oliver's Christmas program on TV and was thinking that an English Christmas might be a fun theme for the next year. When I didn't come up with anything better during the year, the theme wound up being English Christmas. Already the verse "and a Partridge in a Pear Tree" gave a hint, although few people actually figured it out when the got the invitation. One guest did say she had hummed the song all day when she opened the invitation!
Anyway, the English theme menu was as follows:
Mince pies
marinated Brussels sprouts
baked potatoes
Pigs in Blankets
brandy butter
pea, spinach and feta salad
chili chicken skewers and sweet chili sauce
grav lax, butter and rye bread
pear and blueberry glögi cheesecake
gingerbread and blue cheese
peanuts
chocolate
Well, grav lax and Thai chicken skewers aren't exactly English Christmas food, but we just always have to have grav lax and the chicken skewers posed as the turkey...
I had never tasted, let alone made, mince pies, so that was an interesting process. My relief was huge when one of our British guests said they were "spot on"! Brussels sprouts are an essential part of the English Christmas meal and I wanted to serve them now as well. Everyone just doesn't like Brussels sprouts, so I tried to think of something to give the taste a twist. I finally prepared marinated Brussels sprouts and they were so good! I'm going to make some more of them for the holiday season, they were so good. Someone at the party said the taste reminded her of Japan (soy sauce, chili and sesame seed marinade) and one Britt who had always hated Brussels sprouts as a child, ate these with great enthusiasm... Although he did at first think they were big olives (Ryland: go to the eye doctor!).
I had to serve the baked potatoes cold. I have never also understood how baked potatoes are made so that half aren't raw and half aren't burned to a cinder! Be that as it may, baked potatoes are a part of an English Christmas meal and they are served with brandy butter. The brandy butter wasn't a great hit. Butter, sugar and a good slosh of brandy are mixed and served as an accompaniment. It wasn't exactly bad, but I don't think we'll be making it again.
The Thai chicken skewers are always good and Samppa's grav lax is sure to be delicious. People have been asking after the recipe, and you can find it here.
The decorations had an English theme as well: paper chains, tartan bows and Christmas tree decorations and candy canes. I wonder if everyone understood I was going for more of a kitschy feeling...?
An I of course dressed the part too. I rewarded myself and ordered a Vivienne Westwood Anglomania dress from Net-a-Porter.
The evenings definite highlight was the amazing fruit platter brought by our upstairs neighbor. She had made it herself, which caused quite a stir. Yes, our neighbor is in the catering business and did the catering for my friend's birthday party for example. But still... This work of art was just so amazing! Quite a few guests already expressed their wish to learn how to do fruit art and perhaps we could realize this plan in the new year?
For a few years now I've also made a cheesecake for the glögi party. Two years ago it was a glögi cake, lasy year a plum cake. I don't know if pears are very christmassy fruit, but because of the verse on the invitation I decided to use pears in the cake. Ginger and cardamon gave the cake a seasonal taste as did the blueberry glögi which the glaze was made from. The decorations were made with kumquats and yellow sugar pearls.
Traditionally we also get the newest gift bottle of Absolut Vodka at the party. This year it was a blue Finland edition.
Now that I'm writing this I realize how many traditions there are at the glögi party. Tradition is a great thing. No nasty surprises (at least not many). So it wasn't a surprise that the guys serenaded the hostess towards the end of the evening. The sound is always quite "unique", but gets better year by year!
The party did end at around midnight as we had planned. But all good parties still go on with a small group of people until the small hours of the morning, and so it was now as well. We already decide that a new tradition will be drinks at 4 A.M.! This time the drinks were made of Absolut Peach, freshly squeezed lemon juice, sugar and egg whites. That was the first Absolut gift bottle gone!
The last guests caught the early morning tram home! Not bad. Total chilling out the next day and I was again ready for a new and challenging week. Somehow I am so looking forward to the coming Christmas vacation!
Kommentit
Lähetä kommentti