Päivällinen ystävien luona/Dinner With Friends

Viime lauantaina söimme päivällistä ystävien luona. Emme olleet nähneet pitkään aikaan. Siis todella pitkään! Emme oikeastaan edes muistaneet, koska viimeksi olimme nähneet. Eli jo oli aikakin taas viettää iltaa yhdessä!

Veimme Siiri- pennun ensimmäistä kertaa hoitoon naapuriin lauantaina. Samppa hermoili asiasta oikein kunnolla mutta itse totesin, että Siirillä on ehkä tuhat kertaa mukavampaa naapurissa lapsiperheen luona, kuin kotona yksin monta tuntia. Nyt kun Siirin totuttaa olemaan kylässäkin, helpottuu elämämme kyllä huomattavasti tulevaisuudessa. Ainakin nyt näin pentuvaiheessa, on halukkaita koirahoitajia jonoksi asti!

Veimme siis pennun naapuriin jo kolmelta iltapäivällä ja suuntasimme sukulaisten kanssa ratikalla ja metrolla Myllypuroon, jonne myös melkein sukulaisetkin saapuivat.

Last Saturday we ate dinner with friends at their home. We hadn't seen each other in a long time. And I mean a long time! We couldn't actually even remember how long it had been. So it was about time to spend an evening together!

We had our Siiri- puppy stay with neighbors for the first time on Saturday. Samppa was quite nervous about this but I thought Siiri would enjoy herself a thousand times more with a family with kids than home alone for hours. And now that Siiri gets accustomed to staying with people, our life will be made much easier in the future. At least now there is almost a line outside the door of people who want to have her stay over when we're away. 

We left the puppy with the neighbors already at three and headed towards by tram and metro. Present were both family and friends, who are already almost like family too.

.
Ennen lähtöämme otin aika harvinaisen asu-selfien. Otin kuvan lähinnä mainostaakseni sitä, että uutta Insjö-sisälaukkuni käy myös juhlalaukusta. Eipä tästä selfiestä kyllä kummoinen tullut, mutta siitä näkee, että kevättä on kai jo mielessä kun kaipaa jo taas hieman väriä elämään!

Before we left I took a rare outfit-of-the-day selfie. I actually took the picture to show how well my Insjö organizer also works as a party bag.  The selfie turned out pretty lousy, but you can see that spring must already be on my mind as I seem to need some color in my life again!

Serkkuni vei ystävillemme upean ruusukimpun. Hänellä on hovihankkija Hakaniemen torilla. Asia, jota itse pitää tutkia myös. Sieltä ostetut kukat ovat poikkeuksetta aivan upeita!

My cousin brought an amazing bouquet of roses for our friends. She has a regular florist at Hakaniemi market place. Something I must look into myself. The flowers she buys there are always spectacular!

Alkupaloja/Starters

Ystävällämme oli upeasti koristeltu tunika.

Our friend wore a magnificently embellished tunic. 

Pääruoaksi saimme kreppejä! Siitä on aikaa, kun olen niitä viimeksi syönyt. Krepit on melkein retro ruoka. Ihana sellainen. Ja näyttääpä Kaivopihallakin olevan nykyään la Crêperie Café, joten ehkä kyseessä ei olekaan retro vaan erittäin trendikäs ruoka!

Oli miten oli, krepit olivat herkullisia. Täytteitä oli lohi, tex mex jauheliha ja pinaatti-kinkku. Kun tietenkin halusi maistaa kaikkia ja kaikissa oli rutkasti juustoa päällä, oli myös ruokailun jälkeen varsin täynnä! Onneksi uusi kynähameeni on joustavaa materiaalia...

We were served crepes a the main course! It's been a while since I've last had them. Crepes are almost a retro dish. A wonderful retro dish. And on the other hand there seems to be la Crêperie Café in Kaivopiha nowadays, so perhaps it's not a case of a retro dish but a trendy one!

Whatever the case may be, the crepes were delicious. There were three kinds of fillings: salmon, tex mex minced meat and spinach and ham. As I of course wanted to sample all of them and all of them had heaps of cheese on top, I was pretty full by the time I was done! Luckily my new pencil skirt is stretchy...

Pääruoan jälkeen tuli tietenkin jälkiruoka...

After the main course it was time for dessert...

...ja jälkiruoan jälkeen tuli tietenkin kakkua!

...and after the dessert it was of course time for cake!

Ja kahvia. Ja onneksi konjakkia!

And coffee. And luckily cognac!

Jossain vaiheessa tuli vielä yöruokaakin! Se oli varmasti ihan hyvä idea kaiken Le Grand Noir- viinin siemailun jälkeen!

At some point we had a night snack too! It was probably a really good idea after all the Le Grand Noir red we had consumed!

Olimme muka suunnitelleet lähtevämme hyvissä ajoin hakemaan koiraa naapurista. Koirahoitajan postaamat kuvat Facebookissa sai meidät kuitenkin vakuuttuneeksi siitä, että A) koira oli yhä hengissä ja B) koira näytti nauttivan olostaan suunnattomasti. Emme siis pitäneetkään kauheaa kiirettä ja saavuimme varmaan miltein viimeisellä ratikalla Arabianrantaan, vähän vaille puolenyön.

We had supposedly planned to leave in good time to fetch the dog from the neighbor's. However, the photos out dog sitter posted on Facebook reassured us that A) the dog was still alive and B) the dog was seemingly enjoying herself immensely. We thus didn't hurry home and only arrived at Arabianranta by probably the last tram, a bit before midnight.

Photo Heidi Söyrinki

Koira ei todellakaan vaikuttanut kovin kärsivältä. Mekin olimme varmaan loistotuulella, kun haimme Siirin naapurista!

Hieno ilta mahtavassa seurassa hyvän ruoan ja juoman kera. Paljon emme edes seuraavana päivänä joutuneet kärsimään. Asian Aroman pho- keitto ja pari tölkkiä kokista oli ihan riittävä korjaussarja.

The dog certainly did not seem to be suffering. We must have been in a brilliant mood too, when we collected Siiri from the neighbor's!

A great evening in great company with fabulous food and drink. We didn't even suffer too much ourselves the next day. Nothing that pho and a couple of cans of Coke at Asian Aroma couldn't fix.