Juhannusaatto/Midsummer Eve

Tänä vuonna pääsimme viettämään sitä ihan oikeaa juhannusta, jota viime vuonna Kaukalosaaressa haikailin. Nytkään ei kaikki mennyt ihan totutun kaavan mukaan, koska kahdeksanhenkisestä porukastamme oli Vehmaskylässä koolla vain kuusi henkeä. Tämä sai kuitenkin kelvata. Kun yllä olevasta kyltistä näkee, on suuri kunnia päästä vieraaksi serkkuni ja hänen miehensä kotiin - sukulaisia kun ollaan!

This year we got to celebrate Midsummer the "proper" way, as I longed to do last year at Kaukalosaari. Even now there was a bit of an alteration to the norm, as our group of eight people had shrunk to six in Vehmaskylä. This would just have to do, however. As you can see from the picture above, it is a great honor to be invited as a guest to my cousin's and her husband's home - seeing that we are relatives, after all!

Piha Vehmaskylässä on valtavan kaunis. Nyt kun on satanut niin paljon, oli kaikki - no - hyvin vehmasta, kuten paikan nimeen sopiikin. Kuvassa näkyvä puutarhatonttu on ollut lahja meiltä, joskus vuosia sitten. Lahja oi vitsi, koska serkkuni kammoaa puutarhatonttuja. Kyseinen tonttu ei vain ole millään suostunut menemään rikki ja vuosien saatossa se on haalistunut mukavasti, vaikka alun perin tontun asu oli hälyttävän kirkas!

The yard in Vehmaskylä is very beautiful. Now that it has been raining so much, everything is  - well - very verdant, as is befitting the name of the place ("vehmas" is Finnish for verdant). The garden gnome seen in one of the photos is a gift from us from years ago. The gift was a joke, as my cousin abhors garden gnomes. The gnome in question has totally refused to break and in the course of time the colors have faded nicely, compared to the original alarmingly bright paint job!

Serkkuni mies oli sitten taas valinnut erittäin kirkkaan juhannusasun! Olen harvoin nähnyt tällaista kokopunaista asukokonaisuutta, enkä usko että ihan heti törmään sellaiseen uudestaan...


My cousin'd husband, on the other hand, was sporting very bright Midsummer attire! I have seldom seen an all-red outfit like this, nor do I expect to come across another one any time soon...

Juhannusruusu oli kauneimmillaan. 

The Midsummer roses were at their best.

Vehmaskylässä on valtava määrä kauniita esineitä ja ihania yksityiskohtia. Koska en ollut tosiaan käynyt talossa pariin vuoteen, oli sisustukseen ilmestynyt paljon uutta. Tulin ihan hulluksi kun kuvasin eri paikkoja talossa, joten kuvia on paljon! Ne puhukoot puolestaan:

There are so many beautiful objects and wonderful details in the house in Vehmaskylä. As I had not been there for a couple of years, many new things had appeared in the decor. I went totally nuts photographing different spots, so there are plenty of pictures. They speak for themselves:

Keittiön pieni kappaverho on tehty isovanhempieni nimikoidusta lakanasta. Siinä olevat nimikirjaimet sopivat useammalle sukupolvelle suvussani: Ellen ja Edward Rahikaiselle (isovanhemmilleni), Erkki Rahikaiselle (isälleni) sekä itselleni myös!

The small pelmet in the kitchen window is made from my grandparent's monogrammed sheets. The intials on it fit several generations in my family: Ellen and Edward Rahikainen (my grandparents), Erkki Rahikainen ( my father) and of course myself as well!

Ruoka on aina keskeisessä osassa juhannuksena ja siksi onkin ihan hassua, että varsinaisesta juhannusaaton ateriasta ei ole kuvan kuvaa. Ilmeisesti keskityin syömiseen ja purjo-peruna keitto ja savustettu lammas olivatkin niin herkullisia, että ruokien kuvaaminen tuntui sivuseikalta.

Food is always a central part of Midsummer, and so it is quite funny that I have no pictures of the actual Midsummer Eve meal. I evidently concentrated on eating, and the leek and potato soup and smoked lamb were so delicious, that photographing the food seemed irrelevant.

Sain kuitenkin yhden kuvan jälkiruokajäädykkeestä.

I did, however, manage to get one picture of the parfait we had for dessert.

 Ja jos päivä, illan tai yön aika kuitenkin hiukoo, on olohuoneen kannellisessa puisessa kulhossa aina pientä purtavaa. Tarkistimme asian heti, kun saavuimme...ihan varmuuden vuoksi!

And if you still feel peckish during the day, evening or night, there are always nibbelies in a wooden bowl in the living room. We checked it out the minute we arrived...just in case!

Tuliaislahjamme kertoo siitä, että hieman aikaa on tosiaan kulunut siitä, kun olemme Vehmaskylässä käyneet. Isäntäpari sai nyt joululahjansa - kolmen vuoden takaa! Olin joskus lahjan ostanut ja ajatellut viedä sen mukanani, kun seuraavan kerran menen V-kylään. Silloinkin lahja olisi ollut vähän myöhässä, mutta ei sentään kolmea vuotta! Nyt löysin lahjan kaapista ja otin sen vihdoin mukaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö?! Piti ihan itsekin hetken miettiä, mitä paketit mahtoivat sisältää (Iittalan Flirt-mukit ja Kastehelmi-servettejä).

Our gift tells you how long it has been, since we've been to Vehmaskylä. The host and hostess received their Christmas present now - from three years back! I had bought the gift way back when and thought I would bring it with me the next time I was in V-kylä. The gift would have been belated even then, but not by three years! Now I found the present in the cupboard and finally took it with me. Better late than never, right?! Even I had to rack my brains a bit to remember what was in the packages (Iittala Flirt mugs and Kastehelmi napkins).

Juhannusaaton ilta päättyi niin kuin juhannsuaattoillan kuuluukin. Sauna lämpeni Liskojärven rannalla, josta näimme pari jo sammumassa olevaa kokkoa. Yövyimme samaisen saunan eteisessä ja täytyy sanoa, että en ole pitkään aikaan nukkunut yhtä hyvin. 

Midsummer Eve ended as Midsummer Eves should. We had a sauna on the shore of Liskojärvi ("Lizard Lake") and we even saw a few bonfires across the lake, although they were already dyeing out. We spent the night in the sauna cottage, and I have to say I have not slept so well in a long time.